Nöyryytys jota taistelupelejä tietsikalla pelaava ei koskaan joudu kokemaan IRL...

(kuva sivustolta GameFAQs; Guilty Gear XX)

Jouduin sunnuntaiaamuna sairaalakäynnille yllättäen toistuvan allergisen reaktion vuoksi. Koska kehoni oli täynnä ruvelle noussutta nokkosihottumaa vähensin vaatetustani esitellessäni ”parhaita paloja” selässä, käsivarsissa ja kaulassa päivystävälle lääkärille ja hoitajalle. Nieltyäni kourallisen lääkkeitä, saatuani adrenaliinipistoksen ja maattuani aloillani yli kaksi tuntia allerginen reaktio oli hallinnassa, mutta itse olin siinä vaiheessa jo aika turhautunut...

Sattuipa niin että olin ottanut osaa wushu-klubini Chin Na-harjoitusleirille edellisenä päivänä. Ohjelmassa oli lukkoja, heittoja ja muuta perussälää, mutta painopiste oli yläkehon hermopisteillä. Niinpä käsivarsieni yläosat, olkapääni ja kainaloni olivat mustelmilla. Tämä ei luonnollisestikaan ole olosuhteet huomioon ottaen lainkaan outoa.
Vetäessäni paitaa pois päältä katseeni osui seinälle ripustettuun lappuun ”Elätkö turvattomassa suhteessa?” allekirjoittajana joku naisjärjestö puhelinnumeroineen. Tilanteen ironia ei jäänyt huomaamatta. Selitin rauhallisesti lääkärille syyn mustelmiin sekä niiden sijaintiin. Toivon mukaan jonkinverran anatomiaa opiskelleena hän nyökkäili vain ja keskittyi sitten itse allergiareaktioon. Hoitsun ilme taas oli näkemisen arvoinen. Hän mutisi itsekseen vielä huoneesta poistuessaankin. Olin sanaton raivosta ja ämmän röyhkeydestä olettaa että oma mieheni pieksää minua, ja mieleni teki melkoisesti näyttää hänelle ihan kädestä pitäen kuinka helposti mustelmia tuleekaan...


Ergo, taistelupelien pelaaminen tietsikalla on huomattavasti terveellisempää, ainakin verenpaineellesi...


P.S. Väkivaltaisessa suhteessa eläminen ei naurata ketään, eikä tämän bloggauksen tarkoitus ollut väheksyä perhe- tai muun väkivallan uhrien kärsimystä, ainoastaan purkaa turhautumistani sen johdosta että osa hoitohenkilökuntaa automaattisesti leimaa miehet pedoiksi.