Elämää juoksuhaudoissa...

Sarjakuvafoorumi Kvaakissa pyörähti jälleen käyntiin yksi näistä loputtomista ”god dag, yxskaft” -keskusteluista joissa edetään nopeasti vastakkainasetteluun manga- ja animefanit versus muu sarjakuvaväki. Maginot-linjat on kaivettu eikä tilanne näytä kehittyvän parempaan suuntaan lähiaikoina. Pysyn yleensä erossa tämän tyyppisestä loanheitosta koska en tunnu oikein kuuluvani kummallekaan puolelle.

Hauskaksi juuri tämän riidan tekee kuintenkin se, että eräs FCDA-puolen intoilijoista nimitti vastapuolta natsimuumioiksi. Natsimuumioiksi! Mikä mahtava sana, enkä ollut ainoa joka inspiroitui tästä. Ketjuun alkoi virrata eri piirtäjien ja kvaakkilaisten tulkintoja enkä malttanut pitää lusikkaani poissa tästä sopasta minäkään.

Siispä, ohessa vapaa tulkinta natsimuumiosta: Obersturmbannführer von Miauen, Panzar Division 'Grossmiau' ^_^

EDIT: Just realized that you cannot see the eye(s) properly, so here's a close-up.

Verta ja hikeä...

... mutta nyt Oblivion High vol1 ruotsalainen painos on lopultakin... painossa! Yli kaksisataasivuinen opus ilmestyy 1.3, ja Ruotsin ulkopuolella sen löytää AdLibriksestä ja muista nettikaupoista.
Kansi näyttää tältä:

Puppy Love...

Kaikilla, jopa vanhemmillasi, on MENNEISYYS. Soon Miin isä Staffan on ollut kadoksissa jo vuoden. Onko HÄNEN menneisyydellään osuutta asiaan? Ensirakkaus kuolemattomaan käärmetyttöön, jolla on kaksi isoveljeä jotka ovat ”hyvän ja pahan tuolla puolen” voi aiheuttaa vakavia seurauksia...

Impromptu ja internet...

Postitin alkusyksystä kollektiiviseen guns/boobs/superheroes/japanese popculture characters -blogiimme tämän pari vuotta sitten ruotsalaiseen lehteen tekemäni kuvituksen, ja Wolfie innostui sen nähtyään kirjoittamaan pulp fiction -tyylisen lyhyttarinan. Pallo oli vierinnässä. Tarinan luettuani halusin tehdä sille kannen, ja nähtyään kannen Wolf puolestaan lupasi kirjoittaa pari tarinaa lisää mahdollisen fanzinen julkaisua varten. Toivon saavani taivuteltua kollektiivimme kolmannen jäsenen, Sarin, käyttämään graafisen suunnittelun supervoimiaan ja tekemään meille taiton ja hienon kannen.

Tällaiset improptut ovat ammattipiirtäjän henkireikä, ja muiden lasten kanssa leikkiminen on hauskempaa kuin yksin. Emme asu samassa kaupungissa, emme edes samassa maassa, mutta internet mahdollistaa myös kotona yksin työskentelevälle freelanserille mahdollisuuden kreatiiviseen kanssakäymiseen.

-> Wolfie's Blaxploitation piece














-> the cover art

Xenoblade revisited...

Pyörrän aikaisemmat puheeni ja tunnustan olleeni täysin väärässä. Xenoblade on ERINOMAINEN peli, yksi vuoden 2011 parhaista julkaisuista, ja ehdottomasti vuoden paras RPG.

Itse asiassa en ymmärrä tätä itsekään, sillä grafiikka on rumaa (Wiin grafiikkamoottori on tunnetusti surkea), ja koska pelin värimaailma on tismalleen sama kuin visuaalisesti häikäisevän Final Fantasy XIII:n se näyttää ihan rumalta sisar/velipuolelta. Bonuksena taustalla nolot panhuilut.

Siitä huolimatta Xenobladessä on ”sitä jotain”, mitä FFXIII ei koskaan onnistunut minussa herättämään (FFXIII on luultavasti sarjan ensimmäinen peli jota on viitsinyt pelata loppuun. Jopa kympissä ja kahdessatoista pelasin hammasta purren paitsi tarinan myös kaikki side questit sekä Colosseumin salaisen bossin)...

Lainaan itseäni fiksumpaa henkilöä: ”They are keeping things that are Right and Proper and throwing away those genre cliches that are Wrong. Best parts of old-fashioned and modern. Pure magic.”


Let there be Light!

(kuva haettu IGN:n sivustoilta)

Jos elämä kypsyttää...

... siihen auttaa tämä Ossi Hiekkalan postittama lääke (^_^)

Karkkipäivä, osa 2...

... sekä valmis rasteroitu työ.