Pelikulttuuri on ollut pitkään lapsipuolen asemassa, mutta nyt jopa suuret aamulehdet alkavat lämmetä tälle itselleni hyvin rakkaalle kulttuurinalueelle ja esimerkiksi Svenska Dagbladet antaa nykyään pelijulkaisujen arvosteluille saman palstatilan kuin kirjoille, elokuville, sarjiksille ja muulle elintärkeälle kulttuurille.
Tukholman konserttitalolla on ollut jo monta vuotta kunnianhimoinen halu tarjota sinfoniasovellutuksia pelimusiikin ystäville. Porttiteoria todellakin toimii, sillä Final Fantasy: Distant Worlds -konsertit ovat houkutelleet aivan uutta yleisöä Mahlerin ja muiden klassisen musiikin suuruuksien teosten pariin.
Nobuo Uematsu vieraili (taas) Tukholmassa vuoden Distant Worlds II -konsertin vuoksi, ja Suomesta konserttiin pyhiinvaeltanut ystäväni sai paitsi haastattelun myös maestron nimikirjoituksen ennestään omistamaani FFVIII soundtrackiin!
Tekstit
1 kommentti:
Kuuntelin töitä tehdessä vanhoja FF-soundtrackejä ja yhtäkkiä tajusin mikseivät uudet FF:t enää jaksa innostaa. Syynä ei ole ainoastaan mitäänsanomattomat ja nolot päähenkilöt ja ennakkoonarvattavissa oleva juoni, vaan ennenkaikkea huono soundtrack!
Oletteko huomanneet että esm FFXIII kuulostaa aivan huonolta (anteeksi, tavalliselta) länsimaiselta roolipeliltä? Tarttuvat teemat ja omaperäinen taustamusiikki loistavat totaalisesti poissaolollaan. Nobuo Uematsu, tule takaisin!
Lähetä kommentti