Onnittelut ja ihqutusta Jocille!!! Jää nähtäväksi kuinka paluu pohjoismaiseen sosiaalirealismiin Hogwartsista onnistuu... :P
Käy ihmettelemässä maailmanmenoa PerfectVillessä, pelaa sumoa ja voita Nintendon DS! (sivusto on ruotsinkielinen)
Myös rally on huisa. Oma pelisuosikkini on tosin Godzilla-hoitaja :D
Suurin osa pienillä markkinoilla vaikuttavista sarjakuvantekijöistä joutuu tekemään elääkseen myös leipäduunia. Näin myös allekirjoittanut joka on ”oikeasti” kuvittaja ja graafikko. PerfectVillen on ohjelmoinut suurimmaksi osaksi Andreas Rehnberg, tekstit kirjoittanut Annica Linusson, sumo-pelin on ohjelmoinut Eric Alm ja koko höskän visuaalisesta ilmeestä vastaan minä.
28.5.2008
27.5.2008
Fantasiaa Oxfordissa
Olen saanut opintoni viime viikolla vihdoinkin päätökseen (jee!) ja huomenna juhlistan viimeistä Oxfordin päivää pitämällä lastenkirjallisuusryhmässä esitelmän Oblivion Highsta. Ei niin, että kukaan siellä varsinaisesti lukisi suomea, mutta saavat katsoa kuvia, ja tutusta manga/pseudomangakonfliktiin ja pohdintoihin mangasta teiniviihteen heteronormin haastajana (joo, tiedän, mutta sekaan on pakko ujuttaa myös jotakin älyllistä…) Tervetuloa vaan kaikki kello 16.00, St Cross Building, mikäli olette sattumalta stadissa.
Lastenkirjallisuusryhmä on ollut minulle täällä henkireikä. Useimmat muut perustutkinto-opiskelijat ovat minua tarkalleen 10 vuotta nuorempia joten minun on ollut kiva hengata välillä jatko-opiskelijoiden kanssa. Ja koska kokouksissa käyvä ydinryhmä on noin neljä henkilöä – jos otsikossa lukee "Harry Potter" lukumäärä kolminkertaistuu välittömästi – olemme päättäneet käsitellä vain meitä kiinnostavia juttuja. Tämän lukuvuoden olemme lueskelleet Young Adult Fictionia: vampyyriromansseja, poikien agenttikirjoja, fantasiaa. Keskustelut ovat toisaalta älyllisiä, toisaalta täynnä "Oh-muh-gawd"-älähtelyä jonkun miespuolisen päähenkilön ihanuudesta tjms.
Toissa kokouksessa toverini Maria Cecire kertoi meille kuitenkin väitöskirjastaan, joka käsittelee ryhmää jota hän kutsuu nimellä "Oxford School of Fantasy Literature". J.R.R. Tolkien ja C.S. Lewis, jotka loivat modernin fantasiakirjallisuuden, olivat myös keskeisiä tekijöitä täkäläisen englannin (eli kirjallisuuden) laitoksen opintosuunnitelman luomisessa. Molemmat olivat keskiaikaisen kirjallisuuden tutkijoita, ja juuri he ajoivat läpi muutoksen, jossa muinaisenglannin kirjallisuutta (esim Beowulf) luetaan täällä peruskursseilla kirjallisten ansioidensa takia. Samoin keskienglannin kirjallisuus (tietysti Chaucer, mutta myös uskonnollisten mystikkojen kirjoitukset sekä esim Thomas Maloryn Morte d'Arthur) on täällä edelleen pakkokauraa kaikille perustutkinnon tekijöille.
Ceciren pointti on, että Tolkien ja Lewis hakivat omiin töihinsä vaikutteita itselleen läheisistä töistä, ja että ne lukemattomat fantasiakirjailijat jotka ovat opiskelleet täällä englantia – Susan Cooper ja Diana Wynne Jones tulevat minulle ensimmäisenä mieleen, mutta lista on piiiiiiitkä – saivat pakostakin vaikutteita samoista lähteistä. Pakollisten kurssien lisäksi myös konkreettinen ympäristö – keskiaikaiset rakennukset, Latinankieliset rituaalit, erikoiset kaavut, salaiset puutarhat ja käsittämättömät säännöt – ovat jättäneet fantasiakirjallisuuteen jälkensä. Kaukaa haetun oloiset maagiset linnat, esimerkiksi, ovatkin ehkä aivan läheltä haettuja. Minun collegessani, esimerkiksi, etupihan nurmikolla saa kävellä ainoastaan jos omaa Master-tutkinnon Oxfordin yliopistossa; Christ Church Collegessa puolestaan etupihan nurmikolla saa kuulemma kävellä vain jos on Trinity-lukukauden keskiviikko, illallisen jälkeen mutta ennen pimeyden laskeutumista, ja kulkijalla on yllään yliopiston virallinen univormu sub fusc.
Nykyään minustakin tuntuu ihan normaalilta, että tenteissä pitää olla univormun liepeessä ensimmäisenä päivänä valkoinen neilikka, välipäivinä vaaleanpunainen ja viimeisenä päivänä tummanpunainen. (Me emme enää värjää niitä omalla verellämme, kuten täällä kerrotaan että ennen tehtiin). Tai että mortarboard-hattua pitää aina kantaa univormun kanssa mukana, mutta jos sen laittaa päähän, siitä joutuu maksamaan sakkoja. Nämä ovat maagisia sääntöjä ja esineitä, joita ryhtyy kunnioittamaan automaattisesti koska muutkin tekevät niin.
Ceciren paras huomio on minusta, että Oxfordin koulun fantasiasankarille miekkamiehen taidot ja puhdas sydän eivät yksinään riitä. Tarinoissa nousee usein keskeiseen asemaan muinaisten mysteerien ratkominen kirjoista, tuhatvuotisten käsikirjoitusten ja kuolleiden kielien tutkiminen – jotakin mitä sekä Lewis että Tolkien tekivät Bodleianin kirjaston arkistoissa huvikseen ja työkseen. Nörttien fantasioissa nörttivoimat ovat kunniassa, ja niin jokainen uusi polvi perinteisen fantasian faneja päättää opiskella englannin kirjallisuutta – Oxfordissa. Niin minäkin tietsti valitsin Oxfordin ja Cambridgen välillä: "Jos Tolkien ja Cooper…" ajattelin. Kerroin tästä lastenkirjaryhmässä ja kaikki muutkin myönsivät ajatelleensa asiaa samalta kannalta.
Oblivion High 2 sisältää kohtauksen, jossa Soon Mi lukee isänsä väitöskirjaa ja tutkii kirjoista NÖRTTIVOIMILLAAN Näkin historiaa… Että kiitos vaan, Maria – olisit voinut pitää esitelmäsi ennenkuin minustakin tuli kauhea fantsukirjailija-wannabe klisee! No, olenpahan ainakin parhaassa mahdollisessa seurassa!
Lastenkirjallisuusryhmä on ollut minulle täällä henkireikä. Useimmat muut perustutkinto-opiskelijat ovat minua tarkalleen 10 vuotta nuorempia joten minun on ollut kiva hengata välillä jatko-opiskelijoiden kanssa. Ja koska kokouksissa käyvä ydinryhmä on noin neljä henkilöä – jos otsikossa lukee "Harry Potter" lukumäärä kolminkertaistuu välittömästi – olemme päättäneet käsitellä vain meitä kiinnostavia juttuja. Tämän lukuvuoden olemme lueskelleet Young Adult Fictionia: vampyyriromansseja, poikien agenttikirjoja, fantasiaa. Keskustelut ovat toisaalta älyllisiä, toisaalta täynnä "Oh-muh-gawd"-älähtelyä jonkun miespuolisen päähenkilön ihanuudesta tjms.
Toissa kokouksessa toverini Maria Cecire kertoi meille kuitenkin väitöskirjastaan, joka käsittelee ryhmää jota hän kutsuu nimellä "Oxford School of Fantasy Literature". J.R.R. Tolkien ja C.S. Lewis, jotka loivat modernin fantasiakirjallisuuden, olivat myös keskeisiä tekijöitä täkäläisen englannin (eli kirjallisuuden) laitoksen opintosuunnitelman luomisessa. Molemmat olivat keskiaikaisen kirjallisuuden tutkijoita, ja juuri he ajoivat läpi muutoksen, jossa muinaisenglannin kirjallisuutta (esim Beowulf) luetaan täällä peruskursseilla kirjallisten ansioidensa takia. Samoin keskienglannin kirjallisuus (tietysti Chaucer, mutta myös uskonnollisten mystikkojen kirjoitukset sekä esim Thomas Maloryn Morte d'Arthur) on täällä edelleen pakkokauraa kaikille perustutkinnon tekijöille.
Ceciren pointti on, että Tolkien ja Lewis hakivat omiin töihinsä vaikutteita itselleen läheisistä töistä, ja että ne lukemattomat fantasiakirjailijat jotka ovat opiskelleet täällä englantia – Susan Cooper ja Diana Wynne Jones tulevat minulle ensimmäisenä mieleen, mutta lista on piiiiiiitkä – saivat pakostakin vaikutteita samoista lähteistä. Pakollisten kurssien lisäksi myös konkreettinen ympäristö – keskiaikaiset rakennukset, Latinankieliset rituaalit, erikoiset kaavut, salaiset puutarhat ja käsittämättömät säännöt – ovat jättäneet fantasiakirjallisuuteen jälkensä. Kaukaa haetun oloiset maagiset linnat, esimerkiksi, ovatkin ehkä aivan läheltä haettuja. Minun collegessani, esimerkiksi, etupihan nurmikolla saa kävellä ainoastaan jos omaa Master-tutkinnon Oxfordin yliopistossa; Christ Church Collegessa puolestaan etupihan nurmikolla saa kuulemma kävellä vain jos on Trinity-lukukauden keskiviikko, illallisen jälkeen mutta ennen pimeyden laskeutumista, ja kulkijalla on yllään yliopiston virallinen univormu sub fusc.
Nykyään minustakin tuntuu ihan normaalilta, että tenteissä pitää olla univormun liepeessä ensimmäisenä päivänä valkoinen neilikka, välipäivinä vaaleanpunainen ja viimeisenä päivänä tummanpunainen. (Me emme enää värjää niitä omalla verellämme, kuten täällä kerrotaan että ennen tehtiin). Tai että mortarboard-hattua pitää aina kantaa univormun kanssa mukana, mutta jos sen laittaa päähän, siitä joutuu maksamaan sakkoja. Nämä ovat maagisia sääntöjä ja esineitä, joita ryhtyy kunnioittamaan automaattisesti koska muutkin tekevät niin.
Ceciren paras huomio on minusta, että Oxfordin koulun fantasiasankarille miekkamiehen taidot ja puhdas sydän eivät yksinään riitä. Tarinoissa nousee usein keskeiseen asemaan muinaisten mysteerien ratkominen kirjoista, tuhatvuotisten käsikirjoitusten ja kuolleiden kielien tutkiminen – jotakin mitä sekä Lewis että Tolkien tekivät Bodleianin kirjaston arkistoissa huvikseen ja työkseen. Nörttien fantasioissa nörttivoimat ovat kunniassa, ja niin jokainen uusi polvi perinteisen fantasian faneja päättää opiskella englannin kirjallisuutta – Oxfordissa. Niin minäkin tietsti valitsin Oxfordin ja Cambridgen välillä: "Jos Tolkien ja Cooper…" ajattelin. Kerroin tästä lastenkirjaryhmässä ja kaikki muutkin myönsivät ajatelleensa asiaa samalta kannalta.
Oblivion High 2 sisältää kohtauksen, jossa Soon Mi lukee isänsä väitöskirjaa ja tutkii kirjoista NÖRTTIVOIMILLAAN Näkin historiaa… Että kiitos vaan, Maria – olisit voinut pitää esitelmäsi ennenkuin minustakin tuli kauhea fantsukirjailija-wannabe klisee! No, olenpahan ainakin parhaassa mahdollisessa seurassa!
13.5.2008
Tuoretiskiltä...
Työstän parhaillaan kuvitusta Oblivion High-seinäkalenteriin, jonka on tarkoitus ilmestyä Otavalta elokuussa. Ohessa pikku näyte suoraan tuoretiskiltä (^__^).
6.5.2008
Fan art, osa 2...
Huoh, olen kärsinyt viime päivinä järkyttävästä hammassärystä ja keskittyminen työntekoon on ollut täysin mahdotonta, mistä johtuen RED ALERT-kasa työpöydälläni on kasvanut räjähdysmäisesti.
Tänään vointi on jo parempi, mutta olen onnistunut välttämään työntekoa mm luonnostelemalla kuvia Aura Ijäksen Zacharias-hahmosta.
Zacharias on minulle runopoika joka kuljeskelee syksyisessä metsässä pukeutuneena paksuun villapaitaan. Lempeä, soma, ja ehdottomasti bottom... >:D
25.4.2008
Fan art...
Rakastan fan artia! On huisaa nähdä omat hahmonsa jonkun toisen tulkitsemana, ja Jocilla ja minulla onkin tavoitteena avata pikku fan art/fic-osio Oblivion High-sivuistoilla.
Tästä johtuen olen viime päivien aikana kiusannut tuttavapiiriäni (*kumartelee anteeksipyytävästi*) kerjäämällä heiltä piirrustuksia yläastejengistämme. Oblivion High-etusivulta löytyy linkki jos tunnet itsesi kutsutuksi!
Nix otti ja voitti mobiilikoruäänestyksen huimalla loppukirillä jättäen ennakkosuosikki Soon Miin kakkoseksi. Kiitos kaikille äänestäneille! Toivon mukaan meillä on pian pikkuisia supersomia Nix-koruja (^__^)
Puss & kram,
rama
Tästä johtuen olen viime päivien aikana kiusannut tuttavapiiriäni (*kumartelee anteeksipyytävästi*) kerjäämällä heiltä piirrustuksia yläastejengistämme. Oblivion High-etusivulta löytyy linkki jos tunnet itsesi kutsutuksi!
Nix otti ja voitti mobiilikoruäänestyksen huimalla loppukirillä jättäen ennakkosuosikki Soon Miin kakkoseksi. Kiitos kaikille äänestäneille! Toivon mukaan meillä on pian pikkuisia supersomia Nix-koruja (^__^)
Puss & kram,
rama
23.4.2008
Näkin polska!!?
Hoh! Minulle soitettiin tänään Suomesta, että Oblivion High oli ollut Vartijoiden kanssa näyttävästi esillä päivän Hesarissa. Juttu ei ainakaan tällä hetkellä ole lehden ilmaisnettisivuilla, mutta olen luonnollisesti innostuneesti skannatun version, ja vastaanotto oli molemmille albumeille melko positiivinen. Mistä olemme kovin iloisia, koska, jee! Suomimangaa! Näkyvissä! Kuvien kanssa! Ja kehuja!
Jari Lehtinen, hienon ja asiantuntevan tekstin isä, aiheutti silti täällä Oxfordin päässä myös suunnatonta hämmennystä ja sitä seuraavaa innostusta tällä seuraavalla kappaleellaan:
Noloa, tai pikemminkin erikoista kyllä, minä en ainakaan ollut kuullutkaan sellaisesta kappaleesta. Minulle polska on vaan yksi (suomalaisenkin) kansanmusiikin muoto, joka voi olla joko maailman kauneinta tai maailman dorkinta, tilanteesta ja esittäjästä riippuen. Tämä on tietysti nyt aika huolestuttavaa. Näckens polska saattaa olla salaa koko Oblivion High'n tunnussävelmä – ja täällä minä olen, Jumalan katedraalin katveessa, kaukana pohjoismaisesta folkkiskenestä kuin olla ja voi. YMMÄRRÄ NY LEHTINEN MINKÄ KRIISIN TEIT! Kakkosalbumin kanssa työskentely loppui kuin seinään kunnes olen kuullut biisin, koska meikäläinen uskoo vakaasti VIBRAATIOIHIN, joita voi saada esimerkiksi kulttuurista, ja joka voi avata mielen saloja. Ou jea!
…rama kultaseni, hanki heti ja laita mulle CD postiin!!! Mutta vaan jos se on maailman kauneinta – jos se on joku kamalan nolo biisi en pysty kohtamaan sitä ennen loppukokeitani.
*
Oblivion High ja Vartijat noteerattiin yhdessä myös Aamulehdessä.
Ja Hufvudstadsbladet teki meistä haastattelun, jossa on eri hieno kuva!
Jari Lehtinen, hienon ja asiantuntevan tekstin isä, aiheutti silti täällä Oxfordin päässä myös suunnatonta hämmennystä ja sitä seuraavaa innostusta tällä seuraavalla kappaleellaan:
Ehkä yllättäen Oblivion High'n suurin ongelma on tapahtumien sijoittuminen Ruotsiin. Kun näkki ottaa kitaran käteensä, hän pistää polskaksi. Näkin polska on Ruotsissa tunnettu kansansävelmä, mutta suomalaiselta vitsin logiikka voi jäädä hämärän peittoon.
Noloa, tai pikemminkin erikoista kyllä, minä en ainakaan ollut kuullutkaan sellaisesta kappaleesta. Minulle polska on vaan yksi (suomalaisenkin) kansanmusiikin muoto, joka voi olla joko maailman kauneinta tai maailman dorkinta, tilanteesta ja esittäjästä riippuen. Tämä on tietysti nyt aika huolestuttavaa. Näckens polska saattaa olla salaa koko Oblivion High'n tunnussävelmä – ja täällä minä olen, Jumalan katedraalin katveessa, kaukana pohjoismaisesta folkkiskenestä kuin olla ja voi. YMMÄRRÄ NY LEHTINEN MINKÄ KRIISIN TEIT! Kakkosalbumin kanssa työskentely loppui kuin seinään kunnes olen kuullut biisin, koska meikäläinen uskoo vakaasti VIBRAATIOIHIN, joita voi saada esimerkiksi kulttuurista, ja joka voi avata mielen saloja. Ou jea!
…rama kultaseni, hanki heti ja laita mulle CD postiin!!! Mutta vaan jos se on maailman kauneinta – jos se on joku kamalan nolo biisi en pysty kohtamaan sitä ennen loppukokeitani.
*
Oblivion High ja Vartijat noteerattiin yhdessä myös Aamulehdessä.
Ja Hufvudstadsbladet teki meistä haastattelun, jossa on eri hieno kuva!
1.4.2008
Julkkarit, osa 2
Nämä oli parhaat julkkarit EVER!!!!!!!!! Kiitos kaikille jotka jaksoivat paikalle (jopa Turusta ja Tampereelta asti!) vaikka olikin maanantai!
Kiitos myös supermegaüberihqusta teepaidasta (Karim KUOLEE kateuteen kun näkee), Marsupilami-sudokusta (ehdottomasti eksoottisin omistamani oheistuote!), Muësli-badgestä, jo pitkään halajaamistani lapsille erittäin soveltumattomista japanilaisista sarjakuvalehdistä (köhöm), Avaruussumu-pinssistä ja lehdistä, kilpailevan yrityksen hiirimatosta sekä Ass Kisser-purkasta (ehdoton!), ja kaikesta muustakin jonka unohdin tässä mainita! Tai unohdin tarkoituksella :D
Kiitos myös kaikille teille jotka ostitte Ms Mandun esikoiskirjan, ja jopa luitte/aiotte lukea sen!
Kiitos myös supermegaüberihqusta teepaidasta (Karim KUOLEE kateuteen kun näkee), Marsupilami-sudokusta (ehdottomasti eksoottisin omistamani oheistuote!), Muësli-badgestä, jo pitkään halajaamistani lapsille erittäin soveltumattomista japanilaisista sarjakuvalehdistä (köhöm), Avaruussumu-pinssistä ja lehdistä, kilpailevan yrityksen hiirimatosta sekä Ass Kisser-purkasta (ehdoton!), ja kaikesta muustakin jonka unohdin tässä mainita! Tai unohdin tarkoituksella :D
Kiitos myös kaikille teille jotka ostitte Ms Mandun esikoiskirjan, ja jopa luitte/aiotte lukea sen!
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)
Tekstit
