Ms Mandun blogista näyttää tulleen minulle toukokuun kuluessa varsinainen avautumispaikka. Älkää huolehtiko, tämä on ohimenevää ja pian saatte taas lukea Jocin sisällöllisesti huomattavasti antoisampia kirjoituksia (^_____^)
Minulla on tänään melkoisia keskittymisvaikeuksia mutten ole antanut itselleni lupaa livistää pelaamaan Lux Painiä. Aloin sen sijaan raapustelemaan luonnoslehtiööni ilmeitä ja käsiä. Kasvoista tuli aika Nixin näköisiä (jälleen kerran tuli todistettua että minulla on Näkki-fetissi), kädet taas piirtelin käyttäen mallina omaa vasuriani.
Luonnostelu on erinomaista terapiaa, ja välillä on mukava piirtää ilman minkäänlaista onnistumisen pakkoa (asiakkaille tehtävien tilaustöiden taas on natsattava just eikä melkein).
Olo tuntuu jo huomattavasti paremmalta ja taidankin palata töiden pariin ihan vapaaehtoisesti.
Tekstit
