Uppcon 2011!

Perjantaiaamuna Uppsalan pikkuruinen yliopistokaupunki herää surrealistiseen tunnelmaan kun kaupungin valloittavat kissapojat ja crossplayaajat (^_^)

Viikonloppuna pidetään Uppsalassa Uppcon, ja luvassa on menoa vuorokauden ympäri 3-5. kesäkuuta Uppsalan kongressi- ja konserttitalolla Vaksalatorilla. Cosplayta, Versailles, mangaa, animea, kilpailuja, työpajoja ja luentoja!

Oblivion High ilmestyy Ruotsissa vasta vuoden 2012 alussa, mutta Ms Mandu käy paikalla vaihtamassa kuulumisia Ruotsin mangaskenen tuttujen kanssa ja tutkimassa paikallista cosplaymuotia.

Ohessa hieno flyerimme!

Tagged...

Olemme Ms Mandu-studiolla jo Oblivion High-sarjan alkuajoista asti unelmoineet ihka oikeasta tagista. Unelmastamme tuli totta, kun ruotsalainen kustantajamme otti yhteyttä sarjakuvapiirtäjä/kuvittaja/graffititaiteilija Jan Bielickiin, ja ghettouskottavuutemmekin nousi noin 200%.

Heja!!

Monochrome...

Gundamit on tältä erää katsottu, mutta sisäinen fanityttöni kieltäytyy päästämästä otettaan joten Gundam fanart -kasa senkun kasvaa...

Tykkään monokromaattisesta väriasteikosta. Siinä missä Athrun Zala oli elegantin violetti, Kira Yamato on piparinruskea. Tein tämänkin kuvan lähinnä väritystä harjoitellakseni, eli taas on otettu mallia animesta (^_^).

Hm, mitähän keksisi seuraavaksi työntekoa välttääkseen... *silmäilee Mu La Flagaa*

Luovuuden huipulta Mariaanien hautaan...

Monolithin Xenoblade ilmestyi muistaakseni Japanissa alkuvuodesta 2010 Wii-konsolille ja on nyt rantautumassa Eurooppaan nimellä Xenoblade Chronicles, joten nähtyäni twitterissä Nintendon Euroopanosaston avanneen pelille oman sivun siirryin sinne välittömästi...


Viisi minuuttia (jotka tuntuivat enemmän viideltä tunnilta) myöhemmin voin sanoa että näin juuri ehkä elämäni huonoimman pelitrailerin.
Pelaajille oli Nintendo Europen virallisilla sivustoilla tarjolla lähinnä Tansanian matkailutoimiston mainoskamppanjaa muistuttava videonpätkä, jossa turisteja houkutellaan maahan hienoilla maisemilla: valtavat, silmänkantamattomiin kantavat savannit, hitaasti käyskentelevät elefantit ja gnulaumat, turmeltumaton luonto… tiedätte tunteen.
Traileri ei sen sijaan sisältänyt ainuttakaan taistelukohtausta. Mistään spoilaamisen estämisestä tuskin voi olla kyse koska on peli on ollut markkinoilla Japanissa toista vuotta, eli FTW, NIntendo Europe, onko tämä pila?? Vilkaisu kalenteriin kertoi ettei tänään ole ensimmäinen huhtikuuta.




Valitettavasti Xenoblade Chroniclella ei ole sisällöltään tai ulkonäöltään mitään yhteistä Xenosaga- tai Xenogears-nimisten edeltäjiensä kanssa, ja maisematkin ovat valitettavan tuttuja kolmesta viimeisimmästä Final Fantasy-pelistä. Siis mikä ihme japanilaisia pelitaloja oikein vaivaa nykyään?? Keiden he oikein luulevat haluavan katsella näitä NOLOJA pastellimaisemia taustalla soivan VIELÄ NOLOMMAN pan-huilun säestämänä?? Toivon sydämeni pohjasta että traileriin on leikattu pelin surkeimmat osat ja että se itse asiassa onkin yhtä juhlaa. Mikä on erittäin todennäköistä... :P


Onko maailmassa ihan aikuisten oikeasti vain tietty määrä hyvää pelisuunnittelua, ja kun pelitalo on käyttänyt oman osuutensa niin paluuta ei ole, vaan seuraa vääjäämätön putoaminen EA-lisenssipelitasolle?




Kiitos jälleen kerran, Nintendo Europe. Jätätte yleensä julkaisematta pelit joista olen oikeasti kiinnostunut koska ette usko niiden kiinnostavan eurooppalaisia siksi että ne eivät myyneet tarpeeksi hyvin Amerikoissa. Meillähän on niin samanlainen maku pelejen ja elokuvien suhteen (<- ironiaa). Mitä tapahtui esm DS-pelille Xenosaga I & II? Sen sijaan julkaisette mielenkiinnottomia, jo ilmestyessään vanhentuneilta tuntuvia harhaiskuja.

Ulkona sataa parhaillaan vettä, ja luultavasti sekin on teidän syytänne…

Junamatkailun ihanuutta...

Fanart, mon amour...

Huoh, ammattikuvittajana väsyn joskus ihan totaalisesti piirtämiseen. Hassua kyllä ongelmaan auttaa parhaiten... piirtäminen. Koska minun on vaikea piirtää mitään ”ihan tuosta vaan spontaanisti” ilman paineita olen havainnut fanitaiteen tekemisen erinomaiseksi tekniikkaharjoitteluksi ja rentoutukseksi!

Kuten keltään minua Facebookissa seuraavalta tuskin on päässyt huomaamatta olen parhaillaan todellisessa Gundam-pilvessä. Olenkin tuottanut viime päivinä kasan Athrun-fanartia... (^_^)

Jos haluan harjoitella esm värittämistekniikoita otan (laiskuuttani) usein malliksi jo valmiin kuvan (ks. oikeanpuoleinen kuva). Piirsin siitä oman versioni (en läpi, vaan käyttäen sitä vieressä mallina. Näin myös silmä saa harjoitusta ja oppii katsomaan etäisyyksiä ja suhteita, vähän niinkuin mallista piirrettäessä).


Alla lopputulos.

Nin iskee jälleen...

Uudistunut Budoka vain paranee!

Piilosilla...

Kukkanen romantiikan myrskyävällä tunnemerellä...

Pidän itseäni (ja sanon tämän senkin uhalla että Joc nauraa itsensä kuoliaaksi) varsin rationaalisena ihmisenä, mutta minussa(kin) asuu pikkuinen gootti, jonka olemassaolo ilmenee lähinnä rakkautena hautausmaihin ja niiden romanttiseen ilmapiiriin.

Olessamme viikonloppuna Oxfordissa tekemässä alustavaa tutkimusta tulevaan kummitustarinaamme Joc hemmotteli minua viemällä minut Holywellin hautausmaalle.


Kävijä astuu ruosteisesta portista suoraan 1800-luvun romantikkojen maailmaan. Minä tahansa hetkenä voi nähdä Wordsworthin istumassa kaatuneella hautakivellä sommittelemassa tuntemuksiaan runomuotoon ja Rossetti luonnostelee muuria vasten poseeraavaa Jane Morrista.

Suuret, kauan sitten istutetut varjostavat puut, upeasti työstetyt hautakivet, kiipeilevä, villiintynyt muratti, Holywell on kaikkea mitä klassiselta hautuumaalta voi odottaa.

Holywell on myös paikka jossa ketut ja muut pienet nisäkkäät, hyönteiset sekä linnut viihtyvät, ja tämän vuoksi osa hautausmaata on luonnontilassa niittynä, mikä on omiaan lisäämään paikan romanttista vaikutelmaa.


Paitsi romanttista tunnelmointia hautausmaat tarjoavat aina mielenkiintoista luettavaa jos jaksaa tavailla vaikeasti luettavia vanhoja hautakiviä, julkkiksia kuten tässä tapauksessa Kenneth ”Wind in the Willows” Graham sekä yllättäviä löytöjä, kuten esimerkiksi tämä (ks. oikeanpuoleinen kuva) ristinmuotoinen hautakivi jonka taustapuolelta löytyivät (ylhäältä alas) Jeesus ristillä, Mariat haudalla, apostolit Pietari ja Paavali (puhdasta arvailua puoleltani) sekä Luciferin putoaminen taivaasta.





Holywellistä uusien kenkien aiheuttamien rakkojen golgatana kävelyretkemme jatkui kohti Yliopistomuseoa ja sen oheista Pitt Rivers -kokoelmaa, mutta se onkin jo toinen tarina...